Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella - mission impossible?

Mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin tiedeyhteisössä ja miten hyvinvointia voidaan edistää? Teemaryhmässä pohditaan akateemiseen yhteisöön kiinnittymistä Aalto-yliopistossa, Oulun yliopiston opiskelijalähtöisen kehittämisen roolia tiedeyhteisön hyvinvoinnissa sekä opintojen ohjaukseen panostamisen hyötyjä maanpuolustuskorkeakoulussa. (https://www.jyu.fi/koulutus/pedaforum2016/ohjelma/teemaryhmat) Opiskelijan näkökulmasta erityisen mielenkiintoista on se, millaisia vaikutuksia hyvinvointiin panostamisella on käytännössä ja millaisia muutoksia erityisesti opiskelijoiden hyvinvoinnissa on tapahtunut. Kiinnostavaa on myös se, pääsevätkö kaikki opiskelijat tasa-arvoisesti osalliseksi lisääntyvästä hyvinvoinnista.

Akateemiseen yhteisöön kiinnittyminen

Karimon ja Salmisen (2015) tutkimuksen mukaan 16.8 % Aalto-yliopiston opiskelijoista kiinnittyy heikosti omiin opintoihin, opiskelijayhteisöön ja tiedeyhteisöön. Heikon kiinnittymisen on todettu olevan yhteydessä opiskelun ongelmiin. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on kehittää opiskelijajärjestöjen toimintaa siten, että se tukisi akateemiseen kulttuuriin kiinnittymistä. Mielenkiintoista olisi kuulla, miten toimintaa on kehitetty ja millaisia kiinnittymistä edistäviä käytännön keinoja Aalto-yliopistossa on löydetty.

Opiskelijalähtöinen opintojen kehittäminen

Oulun yliopistossa kahdessa koulutusohjelmassa on otettu käyttöön opiskelijalähtöisen kehittämistyön mahdollistavat toimintatavat. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen opetuksen kehittämistyöhön nähdään yhtenä keinona varmistaa opiskelijoiden hyvinvointi. Opiskelijalähtöisen opetuksen kehittämisen todetaan myös mahdollistavan keskittymisen opiskelijoille tärkeisiin asioihin. Kiinnostava kysymys on se, miten heikosti kiinnittyneiden opiskelijoiden tarpeet tulevat esille opiskelijalähtöisessä opetuksen kehittämisessä ja kuinka he siihen kiinnittyvät? Vai onko vaarana se, että heikosti kiinnittyneiden opiskelijoiden tarpeet eivät tule esille? Miten heikosti kiinnittyneitä opiskelijoita voitaisiin tukea aktiivisuuteen opiskelijalähtöisessä opetuksen kehittämisessä?

Opintojen ohjaukseen panostaminen

Maanpuolustuskorkeakoulun ohjauksen lähtökohtana on opiskelijalähtöisyys ja yksilöllinen kohtaaminen. Ohjauksen nähdään edistävän opiskelijoiden hyvinvointia, johon liittyvät myös ohjauksen painopisteet; ennaltaehkäisy ja opintojen eteneminen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin ja innostuksen todetaan näkyvän opintoihin sitoutumisessa ja opintojen ajallisessa etenemisessä. Maanpuolustuskorkeakoulussa on panostettu opintojen ohjaukseen ja opiskelijoiden käytössä on laaja ammattilaisten tukiverkosto. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, että opiskelijoiden ohjauksen tarpeessa on suuria eroja ja kaikki eivät tarvitse ohjausta sen kaikessa laajuudessaan. Kuinka siis yksilöllinen ohjauksen tarve tunnistetaan ja varmistetaan, että opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta, vaikka ei itse sitä osaisi aktiivisesti pyytää?

Kokonaisuutena tämä teemaryhmä herättää ajatuksen, että hyvinvoinnin avaimet ovat hyvässä yhteistyössä ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan kaikkia tiedeyhteisön jäseniä. Odotan antoisaa keskustelua ja kiinnostavaa on kuulla, millaisia uusia yhteistyön väyliä keskustelun aikana avautuu.

Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa – miten ja miksi?

Miksi opiskelijat opiskelevat? 

Mielestämme uuden oppimisen lisäksi opiskelijoiden tavoitteena on työllistyminen koulutustaan vastaaviin töihin. Tämän ollessa yhtenä tavoitteena, on opintojen valmennettava työelämää varten. Pidämme tärkeänä, että koulutus keskustelee työelämän kanssa ja opintokokonaisuuksia suunnitellaan pitäen mielessä jatkuvasti kehittyvä työelämä ja sen tarpeet. Tutkinnon saaminen ei kuitenkaan tarkoita, että on alansa asiantuntija seuraavat 20 vuotta, vaan omaa osaamistaan on jatkuvasti kehitettävä. Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa – miten ja miksi? -teemaryhmä tarjoaa näkökulmia ja kokemuksia työelämän tuomisesta lähemmäksi opiskelijoita. Teemaryhmän esittelyssä peräänkuulutetaan, että tulevaisuuden työelämän osaajat tarvitsevat uudenlaisia taitoja ja osaamista. Millaisia taitoja ja osaamista sekä miten näitä taitoja ja osaamista voidaan opintojen aikana saavuttaa?

Työelämään valmentaminen

Korkeakoulujen strategioissa ja opetussuunnitelmien uudistustyössä työelämälähtöisyys on ajankohtaista (ks. teemaryhmän esittely). Jo opintojen aikana opiskelijan olisi tärkeää kartuttaa CV:tään ja omaa osaamistaan. Syvälahden esitys Enhancing the Employability of Higher Education Students through Six Frames tarjoaa kuuden kohdan viitekehyksen, jota hyödyntämällä voidaan kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Syvälahden esittelemä Infomation Literacy -viitekehys kannustaa myös poikkitieteelliseen yhteistyöhön, jonka itsekin koemme tärkeänä työelämävalmiuksia kehittävänä opiskelumuotona. Jo nyt tarjolla on monenlaisia poikkitieteellisiä, työelämälähtöisiä kursseja, esimerkiksi Jyväskylä yliopiston tarjoama kaikille opiskelijoille suunnattu työelämäopintojen opintotarjotin sekä sieltä erityisesti Monitieteinen työelämäprojekti.

Vaikka yritysyhteistyötä tapahtuu yliopisto-opinnoissa, voitaisiin sitä lisätä. Eriksson ja Vihervaara tulevat Juhlapuheista käytäntöön! - Miten opetusyhteistyötä yritysten kanssa tehdään? -esityksessään kertomaan erilaisten yritysyhteistyömuotojen hyödyistä ja haitoista niin yliopistojen, opiskelijoiden kuin yritystenkin näkökulmasta. Vihervaara on viime vuoden lopulla julkaistussa Yritysyhteistyö opetuksessa -kirjassaan todennut, että olemassaoleva yhteistyö on organisoitumatonta ja tieto on hajallaan yksittäisillä opettajilla. Voimme helposti yhtyä tähän ajatukseen, ja pidämme tiedon välittämistä ja jakamista yritysyhteistyön mahdollisuuksista ja käytänteistä erittäin tärkeänä. Mielestämme yritysyhteistyö on tärkeää erityisesti niillä opiskelualoilla, mistä ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin. Vihervaaran ja Erikssonin esitykseltä odotammekin innolla käytännön vinkkejä yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön toteuttamisesta.

Oman osaamisen täydentäminen

Oman osaamisen täydentäminen erilaisilla lyhyillä kursseilla ja täydennyskoulutuksissa on nykyisessä epävarmassa työllisyystilanteessa erinomainen keino oman työllisyyden tukemiseksi. Korva ja Pintilä kertovat esityksessään Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus – ketteryyttä ja kehittymistä työelämäosaamisen tukemisen ja työelämäyhteistyön kehittämisen mahdollisuuksista. Esitykseltä kaipaamme erityisesti AVOT-hankkeen toteutuksen ja sen taustalla olevien mallien avaamista sekä hankkeen kohderyhmän tarkentamista. Koemme aiheen erittäin tärkeäksi juuri oman osaamisen kehittämisen kannalta, mutta toivomme että aikaisemman osaamisen tunnistaminen sekä riittävän oppimisen turvaaminen lyhytkursseillakin otetaan huomioon. 

Työelämäyhteistyö on siis tärkeää opiskelijoiden työelämävalmiuksien sekä jo työssäkäyvien osaamisen kehittämisen kannalta. Yhteistyö ei kuitenkaan hyödytä pelkästään opiskelijoita, vaan siitä hyötyvät myös mukana olevat yritykset ja korkeakoulut.

Annukka, Marja ja Jenna