Haastattelussa Ulla Klemola, Teemaryhmä 13: Kohtaatko? Vuorovaikutteista pedagogiikkaa korkeakouluihin

Haastattelussa Merja Karjalainen ja Elina Ratalahti, Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa, miten ja miksi?

Haastattelussa Mari Murtonen, Työpaja 23: Yliopistopedagogiikka-lehden kirjoittajakoulu

Haastattelussa Jani Ursin, Teemaryhmä 12: Opettajana yliopistossa

Haastattelu: Pedagogisen hyvinvoinnin voimapaja

Haastattelin Ammattiopisto Luovin asiantuntijapalveluista Sanna Wenströmiä ja Maritta Sauvolaa, jotka vetivät työpajan 22; "Pedagogisen hyvinvoinnin voimapaja".
 

Ilona

Haastattelu: Työpaja 10. POPPIA, INTOA JA HIMOA

Puheeksi ottamisen psykologia ja siihen liittyvät taidot opettaja ja opiskelijakontekstissa kuuluvat PedaForum- päivien teemoista opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä intoon ja himoon työssä. Haastattelin työpajan lopuksi työpajan puheenjohtajaa Tiina Tuomista. Hän on yksi POP-koulutuksen kehittäjistä ja työskentelee Turun yliopistossa opintopsykologina. Työpajassa käsiteltiin mm. sitä miten tunnistaa puheeksi ottamisen tarpeen? Ja kuuluuko esim. esiintymisjännityksen käsitteleminen opettajan työnkuvaan? Yksi hyvä ohje puheeksi ottamiseen on esim. se, että puheeksi ottamisessa lähdetään konkreettisista havaintoihin perustuvista asioista. 

Puheeksi ottamisen taidot ovat tärkeitä taitoja myös korkeakouluopettajalle. Kuinka toivotte pop-koulutuksen edistävän opettajan valmiuksia ottaa puheeksi opiskelijoihin liittyviä pulmatilanteita?

Koulutuspäivässä käymme läpi mm. erilaisia uskomuksia, jotka estävät meitä ottamasta puheeksi. Näiden oivaltaminen oman itsen kohdalla voi olla valaisevaa. Lisäksi konkreettiset harjoitukset ja simuloinnit voivat antaa varmuutta lähestyä opiskelijaa ja ymmärtää tilanteen luomia haasteita.

On tärkeää tunnistaa tunteita. Tunteet ovat tietoa niistä asioista, joita ei ihan vielä ymmärretä. On tärkeää, että laitamme itsemme likoon myös opiskelijoihin liittyvissä pulmatilanteissa ja yhdessä pohdimme apua tilanteisiin. Kuuntelu ja läsnäolo ovat tärkeitä taitoja opettajalle. 

Onko ymmärrys opiskelijaa kohtaan avaintekijä opettajan ja opiskelijan välisissä ohjaustilanteissa?

Kyllä on, koska vuorovaikutus perustuu kontaktiin. Jos avointa ymmärrystä ei ole, ei voi tietää mitä toinen ajattelee. Silloin voidaan keskustella jostain sellaisesta asiasta mistä ei ollut tarkoitus keskustella. Tietysti se millä tasolla keskustelemme, varmasti vaihtelee meillä kaikilla, mihin olemme milläkin hetkellä valmiita. Toki ymmärrys ei tarkoita sitä, että olisimme aina samaa mieltä opiskelijan kanssa. Halu ymmärtää ja olla läsnä on tärkeää.

Mitkä ovat pop-koulutuksen ydinajatukset lyhyesti?

Työpajassa puhuimme läsnä olemisesta ja validoinnista eli reflektiivisestä kuuntelusta. Aina ei oikeastaan voida ratkaista asioita, mutta meille kaikille on tärkeää, että meidät kuullaan ja tulemme kuulluksi ja jollain tasolla tulemme ymmärretyksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olemme aina samaa mieltä. Tärkeää on myös se, että uskallettaisiin ylipäänsä ottaa puheeksi erilaisia asioita, eivätkä meidän uskomukset ohjaisi sitä miten me olemme tottuneet tekemään. Jos herää huoli esim. jostain opiskelijasta, niin uskallettaisiin kysyä, että mitä sulle kuuluu, onko kaikki hyvin ja haluaisitko jutella. Toisen ihmisen kohtaaminen ja aito läsnäolo sillä hetkellä on tärkeää. Vaikka olisi kiire, voimme olla läsnä sen hetken. Olkoon vaikka 2 minuutista kyse.

Edistetäänkö pop-koulutuksen avulla myös työhyvinvointia?

Kyllä. Varsinkin silloin jos se toteutuu myös työyhteisössä. Jos me myös työyhteisössä uskalletaan ottaa asioita puheeksi ja jakaa niitä. Eikä tehdä liikaa tulkintoja ja keskitytä negatiivisiin havaintoihin. Esim. Tulkinta esimieskeskustelujen puutteesta ei välttämättä tarkoita,” kun sä et arvosta mun työtä”.

Keskustelimme myös siitä, että kaikki vuorovaikutussuhteemme työssä, opiskelussa tai kotona vaikuttavat meihin jollain tavalla. Vuorovaikutussuhteet ovat osa hyvinvointia.

Kuinka minäpystyvyys- käsite voidaan liittää tämän asian yhteyteen?

Minäpystyvyyttä ja itseohjautuvuutta voidaan edistää opiskelijoilla nostamalla asioita esille, kuullaan jotta päästään eteenpäin prosessissa. Hyvä tavoite on, että opiskelija itse oivaltaa mahdollisuuden viedä tilannetta eteenpäin.

Onko pop-koulutusta viety aiemmin muihin yliopistoihin?

Tässä muodossa Pop-koulutusta on ollut Turun ammattikorkeakoulussa ja Turun yliopistossa. Ajatus on ollut viedä koulutuspakettia myös muihin korkeakouluihin, mutta emme ole vielä ehtineet.  Pop-koulutus kestää yhden päivän ja sisältää useita harjoituksia.

Työpajassa teimme myös rooliharjoituksia, jotka herättivät suuren kiinnostuksen myös saliavustajalle. Puheeksi ottamisen taitoja tarvitaan mielestäni opiskeluun liittyvissä ohjaustilanteissa sekä työssä ja vapaa-ajalla.

Kiitos työpajan vetäjille Tiinalle (Turun yliopisto)  ja Katrille (Itä-Suomen yliopisto).

Minna Ranta

Haastattelut Mira Tengvall, Salla Koskinen, Terhi Kaarakka, Simo Ali-Löytty, demonstraatio

Digiloikka matematiikan arviointiin

Mira Tengvall, Salla Koskinen, Terhi Kaarakka, Simo Ali-Löytty, Tampereen teknillinen yliopisto

Digilokka Tampereen Teknillisessä yliopistossa matematiikan opinnossa lähti liikkeelle tarpeesta lisätä tietotekniikkaa opetukseen. Tällä tavalla valmistauduttaisiin paremmin työelämään. Lisäksi tietenkin aina nässä keskusteluissa on mukana mahdollisuus kustannustehokkaan opetuksen järjestämiseen. Lisäksi toimivilla järjestelmillä voidaan saada joustavuutta opiskeluun (ei sidottu aikaan eikä paikkaan). Kuitenkin järjestelmissä on paljon parannettavaa matematiikan tarpeiden osalta.

TTYn harjoituspakettiin kuuluvat STACK, joka on integoitavissa Moodleen ja EXAM- tenttijärjestelmä. Lisäksi käytetään MathCheck – kaavatarkistinta sekä tietenkin MatLabia. STACKin edut ovat mm. automaattinen, välitön tehtävien tarkistus sekä arviointi. Opiskelijat saavat siis välittömästi palautetta. STACKin tehtäviin pystyy sisällyttämään satunnaisuutta eli tällä tavalla rajaton harjoittelu on mahdollista. Kompastuskiviä ovat olleet tehtävien laatimisen työläys, opiskelijoiden on ymmärrettävä syntaksi vastatakseen sekä vastausten mielekkyys on aina muistettava tarkistaa. "STACK on kuitenkin saanut hyvää palautetta opiskelijoita!", kertoi Mira Tengvall.

EXAM -sähköistä tenttijärjestelmän edut ovat sen joustavuus esim aikatauluissa. Sinne voidaan laatia soveltavia tehtäviä, joihin voi hyödyntää muita ohjelmistoja. Tulevaisuudessa järjestelmä myös tarkistaa itsenäisesti tentin. Salla Koskisen mukaan kompastuskiviä EXAMissa on matematiikan kirjoittaminen sekä se, että miten pystytään mittaamaan syvällistä ymmärtämistä. Kenties jonkin piirto-ohjelman lisäyksellä voisi vastata paremmin matematiikan tarpeisiin. Huono puoli on myös se, että tenttikysymykset eivät kierrä yhtä helposti, koska tenteissä on eri tasoisia tehtäviä, mutta järjestelmä mahdollistaa henkilökohtaisen palautteen antamisen. Mm. tästä syystä tentit jäävät enimmäkseen opettajan/luennoitsijan vastuulle, koska tenttejä tulee pitkällä aikavälillä.

MathCheck on maksuton kaavatarkistin, joka kumoaa väärän vastauksen vastaesimerkillä. "Tämän avulla voidaan vapauttaa opettajan aikaa rutiinitehtävien osalta", sanoi Terhi Kaarakka. MathCheck on varmasti käyttökelpoinen myös lukiotasolla.  

Haastattelu Kwok Ng - How wise is PeerWise? Työpaja 15

 Työpajan vetäjä oli Kwok Ng  Jyväskylän yliopistosta, Liikuntatieteiden laitoksesta.

Kwok Ng kuvasi esityksensä alussa, että osa opettajista sekä opiskelijoista on tällä hetkellä diginatiiveja ja aika paljon on edelleen ”immigrants” eli ”maahanmuuttajia” tietotekniikan hyödyntämisessä. Kwok kertoi, että idea Peer Wise -järjestelmän käyttöön liikuntatieteiden laitoksen kurssilla lähti siitä, että haluttiin muuttaa opetusta ja aktivoida opiskelijoita osallistumaan opetukseen. Peer Wise oli sopiva heidän tarkoituksiinsa, koska se oli englanninkielinen sekä ilmainen.

PeerWise-kurssi oli toteutettu niin, että opiskelijat laativat toisilleen monivalintakysymykset itse keksimillään tunnuksilla eli anonyymisti. Opiskelijat joutuvat mm. pohtimaan laatimiensa kysymysten tason sopivaksi kysymysten aiheiden lisäksi. He joutuvat kirjoittamaan vastaukselleen myös perustelut. PeerWisessä pystyy kommentoimaan sekä keskustelemaan tehtäviin liittyvistä asioista. Kysyin Kwokilta, että kommentoiko hän opettajana opiskelijoiden kysymyksiä tai vastauksia Peer Wisessa. Hän kertoi, että hän ei millään tavalla osallistunut keskusteluihin tai muuhun toimintaan Peer Wisessa. Opiskelijat opettivat toisiaan täysin itsenäisesti. Kwok antoi kuitenkin yleistä palautetta luennoilla eli kävi välillä lukemassa kysymyksiä sekä keskusteluja.

Oppimistulokset käytiin läpi hyvinkin tarkkaan eli luennoitsija pystyi identifioimaan opiskelijansa Peer Wisesta saatavan kirjautumistiedon perusteella. Kysymyksillä oli aina deadlinet ja kurssin aikana seurattiin mm. kysymyksiin vastaamisen aktiivisuutta Peer Wisestä saatavan tilastotiedon perusteella. Lyhyenä yhteenvetona Kwok kertoi, että kurssin suorittajia oli prosentuaalisesti enemmän kuin edeltävinä vuosina. Kurssin arvosanat olivat vähintään samaa tasoa, joten kokeilu on todellakin kannattanut.