Kasvatustieteelliset ilmiöt ja osaamisen syventäminen - Peda-forum 2016

Haastattelu: Työpaja 10. POPPIA, INTOA JA HIMOA

Puheeksi ottamisen psykologia ja siihen liittyvät taidot opettaja ja opiskelijakontekstissa kuuluvat PedaForum- päivien teemoista opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä intoon ja himoon työssä. Haastattelin työpajan lopuksi työpajan puheenjohtajaa Tiina Tuomista. Hän on yksi POP-koulutuksen kehittäjistä ja työskentelee Turun yliopistossa opintopsykologina. Työpajassa käsiteltiin mm. sitä miten tunnistaa puheeksi ottamisen tarpeen? Ja kuuluuko esim. esiintymisjännityksen käsitteleminen opettajan työnkuvaan? Yksi hyvä ohje puheeksi ottamiseen on esim. se, että puheeksi ottamisessa lähdetään konkreettisista havaintoihin perustuvista asioista. 

Puheeksi ottamisen taidot ovat tärkeitä taitoja myös korkeakouluopettajalle. Kuinka toivotte pop-koulutuksen edistävän opettajan valmiuksia ottaa puheeksi opiskelijoihin liittyviä pulmatilanteita?

Koulutuspäivässä käymme läpi mm. erilaisia uskomuksia, jotka estävät meitä ottamasta puheeksi. Näiden oivaltaminen oman itsen kohdalla voi olla valaisevaa. Lisäksi konkreettiset harjoitukset ja simuloinnit voivat antaa varmuutta lähestyä opiskelijaa ja ymmärtää tilanteen luomia haasteita.

On tärkeää tunnistaa tunteita. Tunteet ovat tietoa niistä asioista, joita ei ihan vielä ymmärretä. On tärkeää, että laitamme itsemme likoon myös opiskelijoihin liittyvissä pulmatilanteissa ja yhdessä pohdimme apua tilanteisiin. Kuuntelu ja läsnäolo ovat tärkeitä taitoja opettajalle. 

Onko ymmärrys opiskelijaa kohtaan avaintekijä opettajan ja opiskelijan välisissä ohjaustilanteissa?

Kyllä on, koska vuorovaikutus perustuu kontaktiin. Jos avointa ymmärrystä ei ole, ei voi tietää mitä toinen ajattelee. Silloin voidaan keskustella jostain sellaisesta asiasta mistä ei ollut tarkoitus keskustella. Tietysti se millä tasolla keskustelemme, varmasti vaihtelee meillä kaikilla, mihin olemme milläkin hetkellä valmiita. Toki ymmärrys ei tarkoita sitä, että olisimme aina samaa mieltä opiskelijan kanssa. Halu ymmärtää ja olla läsnä on tärkeää.

Mitkä ovat pop-koulutuksen ydinajatukset lyhyesti?

Työpajassa puhuimme läsnä olemisesta ja validoinnista eli reflektiivisestä kuuntelusta. Aina ei oikeastaan voida ratkaista asioita, mutta meille kaikille on tärkeää, että meidät kuullaan ja tulemme kuulluksi ja jollain tasolla tulemme ymmärretyksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olemme aina samaa mieltä. Tärkeää on myös se, että uskallettaisiin ylipäänsä ottaa puheeksi erilaisia asioita, eivätkä meidän uskomukset ohjaisi sitä miten me olemme tottuneet tekemään. Jos herää huoli esim. jostain opiskelijasta, niin uskallettaisiin kysyä, että mitä sulle kuuluu, onko kaikki hyvin ja haluaisitko jutella. Toisen ihmisen kohtaaminen ja aito läsnäolo sillä hetkellä on tärkeää. Vaikka olisi kiire, voimme olla läsnä sen hetken. Olkoon vaikka 2 minuutista kyse.

Edistetäänkö pop-koulutuksen avulla myös työhyvinvointia?

Kyllä. Varsinkin silloin jos se toteutuu myös työyhteisössä. Jos me myös työyhteisössä uskalletaan ottaa asioita puheeksi ja jakaa niitä. Eikä tehdä liikaa tulkintoja ja keskitytä negatiivisiin havaintoihin. Esim. Tulkinta esimieskeskustelujen puutteesta ei välttämättä tarkoita,” kun sä et arvosta mun työtä”.

Keskustelimme myös siitä, että kaikki vuorovaikutussuhteemme työssä, opiskelussa tai kotona vaikuttavat meihin jollain tavalla. Vuorovaikutussuhteet ovat osa hyvinvointia.

Kuinka minäpystyvyys- käsite voidaan liittää tämän asian yhteyteen?

Minäpystyvyyttä ja itseohjautuvuutta voidaan edistää opiskelijoilla nostamalla asioita esille, kuullaan jotta päästään eteenpäin prosessissa. Hyvä tavoite on, että opiskelija itse oivaltaa mahdollisuuden viedä tilannetta eteenpäin.

Onko pop-koulutusta viety aiemmin muihin yliopistoihin?

Tässä muodossa Pop-koulutusta on ollut Turun ammattikorkeakoulussa ja Turun yliopistossa. Ajatus on ollut viedä koulutuspakettia myös muihin korkeakouluihin, mutta emme ole vielä ehtineet.  Pop-koulutus kestää yhden päivän ja sisältää useita harjoituksia.

Työpajassa teimme myös rooliharjoituksia, jotka herättivät suuren kiinnostuksen myös saliavustajalle. Puheeksi ottamisen taitoja tarvitaan mielestäni opiskeluun liittyvissä ohjaustilanteissa sekä työssä ja vapaa-ajalla.

Kiitos työpajan vetäjille Tiinalle (Turun yliopisto)  ja Katrille (Itä-Suomen yliopisto).

Minna Ranta