Työpaja 15: How wise is PeerWise?

PeerWise on verkossa toimiva järjestelmä, joka tukee opiskelijoiden yhteistyötä ja yhdessä oppimista. (1) PeerWise-järjestelmässä opiskelijat voivat laatia monivalintakysymyksiä, joihin toiset opiskelijat voivat vastata. Lisäksi opiskelijat voivat kommentoida ja arvioida toistensa kysymyksiä. Järjestelmässä voi käyttää on myös mm. ranking-listoja ja suoritusmerkkejä motivaation lisäämiseksi. Opiskelijat voivat reagoida kysymyksiinsä tulleeseen palautteeseenkin. Uusiseelantilainen Aucklandin yliopisto tarjoaa tähän oppimismenetelmään sopivan ilmaisen online-työkalun, jota kutsutaan PeerWise-järjestelmäksi. PeerWise on käytössä esimerkiksi Helsingin yliopistossa sekä Aalto yliopistossa. Jyväskylän yliopistossakin on PeerWise'n käyttöä kokeiltu muutamilla kursseilla.

Työpajassa pohditaan sitä, että onko pedagogisesti järkevää varata aikaa sille, että opiskelijat laatisivat itse kysymyksensä sekä vastaisivat perusteluineen niihin (oikein tai väärin). Oppivatko opiskelijat tällä tavalla paremmin kuin muilla tavoilla, missä opiskelijoilla olisi aktiivinen rooli? Työpajassa pohditaan sitä, että missä määrin järjestelmää tulisi käyttää osana opiskelijoiden kurssiarvioinnissa. Tällaisten teemojen ympärille on tarkoitus työpajassa keskustella puheenjohtaja Kwok Ngn (Jyväskylän yliopisto) johdolla.

Mielenkiinnolla lähden itsekin tutustumaan PeerWisen mahdollisuuksiin sekä haasteisiin. Opiskelijoiden aktiivisuuden lisääminen korkeakouluopetuksessa esim. vertaisoppimisen kautta avaa uusia mahdollisuuksia opetukseen. Luulen, että tämän tyyppinen työskentely voi aluksi teettää luennoitsijoille vähän enemmän työtä kuin perinteisempi lähestymistapa, mutta ehkä muutoksia kannattaa kokeilla pienin askelin ja antaa vastuuta oppimisesta sekä opettamisesta entistä enemmän myös opiskelijoille. Uuden tyyppisen työskentelyn ohjaaminen voi ensin tuntua haasteelta, mutta luulen, että sekin haaste kannattaa ottaa.

Saliavustaja

Marianne

Lähde

1. Hakulinen, L ja Korhonen, A. PeerWise — yhteisöllistä oppimista verkossa http://www.cse.tkk.fi/fi/tkt-lehti/a33/hakulinen.pdf

Työpaja 17: Flippausta Itä-Suomen yliopistossa

Mitä kumman Flippausta?  Flippaus-hankenimi  ei sen kummemmin paljasta heti, että kyseessä on uudesta opetuskokeilusta.  Sen sijaan kaikkitietävä netti ja wikipedia tuovat paljastuksia tiedonjanoiselle.  Flippaus liittyy käänteiseen opetukseen (flipped classroom = käänteinen luokkahuone).  Tämähän jo paljastaa sen, että kyseessä on opetusmenetelmä, joka on jollakin tavalla käänteinen perinteiseen opetusmenetelmään verrattuna.  Käänteisen opetuksen tavoitteena onkin saada opiskelijat tutustumaan uuteen asiaan ensin itsenäisesti, minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan yhdessä oppitunnilla. Käänteinen opetus korostaa erityisesti opiskelija omaan aktiivisuutta oppimisessa ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Lisäksi opetukseen liittyy teknologian ja Internet-resurssien käyttö.  Flippaus eli käänteinen opetus on monimuoto-opetuksen muoto, jossa opetuksessa hyödynnetään Internetissä olevaa (opetus)materiaalia ja vuorovaikutusta.  Hmm… Näköjään jo aloitin tämän uuden opetusmenetelmän mukaisen opiskelun? Etsin Internetistä tietoa, mitä itselleni uusi käsite tarkoittaa. Siis tutustuin uuteen asiaan itsenäisesti. Työpajassa asian käsittelyä jatketaan sitten yhteisesti.  Eli työpajassa flippaus jatkuu. Yksilöllisesti ja yhteisesti.

Onko itse asiassa kyse uudesta opetusmenetelmästä? Vai vain uudesta nimestä tai käsitteestä tai jonkun aiemmin tunnetun menetelmän ja käsitteen tarkennuksesta? Miten suuresti flippaus eroaa vaikka problem-based-learning-menetelmästä? Eikö flippauksessa ole kyse yksilöllisestä ja yhteisöllisestä oppimisesta?  Lienee kansakouluaikana jo joku oppilas päässyt ”opettamaan” muita - ja sehän on jo ”käänteistä opetusta”?  Mitkä ovat flipped-learning-menetelmän yhtymäkohdat ja erot muihin opetusmenetelmiin? Millä tavalla se parantaa oppimista? Minkälaisia tutkimustuloksia on menetelmän tuloksellisuudesta? Entä käytännön kokemukset? Aihe herättää monia kysymyksiä. Niihin ehkä tulee vastauksia työpajassa?

Itseasiassa Flippausta käsittelevässä työpajassa tutustutaan Itä-Suomen yliopistossa eri laitoksilla menossa oleviin flipped-learning-opetuskokeiluihin, joissa opettajajohtoista luento-opetusta muokataan opiskelijalähtöiseksi opetukseksi, jossa opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta valmentajaksi ja ohjaajaksi.  Siis opettajasta tulee personaltraineri?  Työpaja toteutetaan flipped-learning-metodin mukaisesti. Idean henkeen kuuluu, että työpajaan osallistuvat tutustuvat esiteltäviin kokeiluihin ennakkomateriaalien pohjalta ja tekevät ennakkotehtävät ennen tätä työpajaa.  Työpajassa on mukana Flipparit-hankkeessa mukana olevia opettajia.  Voimme siis odottaa, että työpaja toteutetaan jotenkin muuten kuin perinteisesti. Käänteisesti?

Työpajaan osallistuvat pääsevät siis käytännössä itse arvioimaan opetusmenetelmää, sen soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta sekä mahdollisuutta sisällyttää jatkossa omaan metodivalikoimien työkalupakkiin.

Työpaja 24: Käänteisen oppimisen mahdollisuudet ja haasteet eri alojen ja erilaisten opiskelijaryhmien sekä opettajien näkökulmista

Laura Hirston ja Markku Saarelaisen työpajassa pohditaan käänteistä oppimista yhtenä opettamisen järjestämisen vaihtoehtona Itä-Suomen yliopiston hankkeen kokeilujen pohjalta. Käänteisen oppimisen (engl. flipped learning, flipped classroom) perusajatuksena on se, että perinteisen kurssin ainekset -- luennot ja kotitehtävät -- käännetään toisinpäin, eli luennot katsotaan kotona ja tehtävät tehdään yhteisissä tapaamisissa. Suomessa käänteisen oppimisen ajatuksia lukiossa on menestyksekkäästi soveltanut esimerkiksi Pekka Peura (http://maot.fi/), mutta menetelmä sopii hyvin myös korkeakouluihin. Opetus yliopistoissa on jo nykyään hyvin monimuotoista, joten myös käänteistä oppimista voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

Opiskelijoiden näkökulmasta käänteinen oppiminen mahdollistaa monia asioita: oppimisesta tulee joustavampaa, kun “luennot” voi katsoa omalla ajallaan ja toisaalta mielekkäämpää, kun yhteisissä tapaamisissa käsitellään nimenomaan niitä asioita, jotka tuottivat eniten vaikeuksia. Toisaalta uuteen oppimismenetelmään tottuminen saattaa vaatia aikaa ja ohjauksellisia resursseja: jotkut opiskelijat saattavat esimerkiksi ajatella, että itsenäiset luento-osuudet eivät ole olennaisia, mikä johtaa hankaluuksiin kurssin edetessä. Kuten työpajan vetäjät tuovat esille, on tärkeää, että käänteistä oppimista hyödyntävillä kursseilla on selkeä rakenne ja kaikki osaamistavoitteet sekä suoritusvaatimukset tuodaan järjestelmällisesti esille. Kaiken kaikkiaan käänteinen oppiminen tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon opettamisen kehittämiselle.

Käänteistä oppimista hyödyntävät kurssit vaativat panostusta myös opettajilta, sillä heidän on omaksuttava uusi tapa järjestää kurssi ja ratkaistava monia käytännön ongelmia liittyen esimerkiksi käytettäviin oppimisympäristöihin ja yksilöllisen arvioinnin menetelmiin. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että kiinnostuneille opettajille on tarjolla malleja, joista he voivat itse ottaa oppia suunnitellessaan uudenlaisia käänteisiä kursseja!

Teemu