Tässä
teemaryhmässä (#7) tarkasteltiin digitalisaatiota asennoitumisen, sekä
käytännön esimerkkien kautta. Helsingin yliopiston kielikeskus oli
toteuttanut kyselyn, jossa mietittiin opettajien ja opiskelijoiden
asennoitumista digitalisaatioon. Kolme muuta teemaryhmän osa-aluetta
käsittelevät käytännön kokemuksia digitalisaatiosta Jyväskylän
yliopistolta. Teemaryhmä käsittelee hyvin erilaisia osa-alueita,
mutta kaikki pyrkivät edistämään digitaalisten työkalujen
käyttöä omassa työssään.
Helsingin yliopiston kielikeskuksen toteuttama kysely koskien digitalisaatiota kielten opetuksessa on osa kielikeskuksen uuden digistrategian luomisprosessia. Opiskelijat tuntuivat käsittävän teknologian osana opintoja suurempana kokonaisuutena kuin opettajat sisältäen esimerkiksi sosiaalisen median ja mobiilisovellukset. Opettajien näkökulma digitalisaation oli pääosin työlähtöinen ja oli rajoittunut vain selkeästi opetukseen tarkoitettuihin työkaluihin. Hyvän verkko-opetuksen pohjaksi todettiin riittävä tekninen osaaminen, suunnittelu ja vuorovaikutus. Ei ollut lainkaan yllättävää, että kielten opetuksessa vuorovaikutuksen puute aiheutti huonoja verkko-opetuksen kokemuksia. Kyselyn tulokset eivät olleet kovinkaan yllättäviä näin ensinäkemältä, mutta ehkä syvempi tilastollinen analyysi avaa tuloksia enemmän.
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopistossa kokeiltiin ryhmäblogin kirjoittamista vaihtoehtona yksilötyöskentelylle terveystiedon perusopintojen ensimmäisellä kurssilla. Blogityöskentely koettiin ylivoimaisesti motivoivampana ja tehokkaampana työtapana yksilötehtävään nähden. Ryhmäblogin kirjoittaminen kuitenkin todettiin aiheuttavan enemmän työtä opettajalle, mutta mahdollisti opiskelijoiden työskentelyn parempaa seurannan. Kuitenkin “vain” 57% kyselyyn vastanneista valitsi ryhmätyöskentelyn yksilötyöskentelyn sijaan, joten myös merkittävä osa koki yksilötyöskenetelyn itselleen parhaaksi tavaksi.
Jyväskylässä kemian laitoksella testattiin Socrative-äänestysjärjestelmää Kemian perusteet 1 -kurssilla keinona vastata lyhyisiin tehtäviin. Tämän huomattiin parantavan opiskelijoiden aktiivisuutta perinteisten esimerkkitehtävien sijaan. Toteutus sai hyvää palautetta ja sitä tullaan käyttämään uudestaan. Interaktiiviset tehtävät mahdollistavat opiskelijoiden oppimisen ja ymmärtämisen seurannan paremmin luennon aikana ja siten mahdollisesti vaikeat asiat voidaan käydä läpi tarkemmin tarpeen tullen. Järjestelmän käyttö lisäsi luennolla opiskelijoiden aktiivisuuden jopa puoleen paikalla olleista, joka tuntuu allekirjoittaneesta hyvin merkittävältä kasvulta normaaliin verrattuna.
Jyväskylän yliopiston kirjasto toteutti uudenlaiset verkkomateriaalit ja -kurssin tiedonhakuun liittyen. Kurssista on myös tulossa englanninkielinen versio opiskelijapalautteen perusteela. Tämä osa-alue teemaryhmästä keskittyy enemmän itse oppimateriaalien toteutukseen kuin siitä saatuihin kokemuksiin. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattu kurssi keskittyy tiedonhakuun tieteessä suomalaisessa kontekstissa. Tämä vaatii uutta lähestymistapaa, sillä ei voida olettaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tuntevan aihetta samalla tavoin kuin suomalaisten opiskelijoiden.
Helsingin yliopiston kielikeskuksen toteuttama kysely koskien digitalisaatiota kielten opetuksessa on osa kielikeskuksen uuden digistrategian luomisprosessia. Opiskelijat tuntuivat käsittävän teknologian osana opintoja suurempana kokonaisuutena kuin opettajat sisältäen esimerkiksi sosiaalisen median ja mobiilisovellukset. Opettajien näkökulma digitalisaation oli pääosin työlähtöinen ja oli rajoittunut vain selkeästi opetukseen tarkoitettuihin työkaluihin. Hyvän verkko-opetuksen pohjaksi todettiin riittävä tekninen osaaminen, suunnittelu ja vuorovaikutus. Ei ollut lainkaan yllättävää, että kielten opetuksessa vuorovaikutuksen puute aiheutti huonoja verkko-opetuksen kokemuksia. Kyselyn tulokset eivät olleet kovinkaan yllättäviä näin ensinäkemältä, mutta ehkä syvempi tilastollinen analyysi avaa tuloksia enemmän.
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopistossa kokeiltiin ryhmäblogin kirjoittamista vaihtoehtona yksilötyöskentelylle terveystiedon perusopintojen ensimmäisellä kurssilla. Blogityöskentely koettiin ylivoimaisesti motivoivampana ja tehokkaampana työtapana yksilötehtävään nähden. Ryhmäblogin kirjoittaminen kuitenkin todettiin aiheuttavan enemmän työtä opettajalle, mutta mahdollisti opiskelijoiden työskentelyn parempaa seurannan. Kuitenkin “vain” 57% kyselyyn vastanneista valitsi ryhmätyöskentelyn yksilötyöskentelyn sijaan, joten myös merkittävä osa koki yksilötyöskenetelyn itselleen parhaaksi tavaksi.
Jyväskylässä kemian laitoksella testattiin Socrative-äänestysjärjestelmää Kemian perusteet 1 -kurssilla keinona vastata lyhyisiin tehtäviin. Tämän huomattiin parantavan opiskelijoiden aktiivisuutta perinteisten esimerkkitehtävien sijaan. Toteutus sai hyvää palautetta ja sitä tullaan käyttämään uudestaan. Interaktiiviset tehtävät mahdollistavat opiskelijoiden oppimisen ja ymmärtämisen seurannan paremmin luennon aikana ja siten mahdollisesti vaikeat asiat voidaan käydä läpi tarkemmin tarpeen tullen. Järjestelmän käyttö lisäsi luennolla opiskelijoiden aktiivisuuden jopa puoleen paikalla olleista, joka tuntuu allekirjoittaneesta hyvin merkittävältä kasvulta normaaliin verrattuna.
Jyväskylän yliopiston kirjasto toteutti uudenlaiset verkkomateriaalit ja -kurssin tiedonhakuun liittyen. Kurssista on myös tulossa englanninkielinen versio opiskelijapalautteen perusteela. Tämä osa-alue teemaryhmästä keskittyy enemmän itse oppimateriaalien toteutukseen kuin siitä saatuihin kokemuksiin. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattu kurssi keskittyy tiedonhakuun tieteessä suomalaisessa kontekstissa. Tämä vaatii uutta lähestymistapaa, sillä ei voida olettaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tuntevan aihetta samalla tavoin kuin suomalaisten opiskelijoiden.
Ville
- HY:n Kielikeskus: Kokemuksia ja vertailua opettajien ja opiskelijoiden asenteista ja kokemuksista digitaalisten välineiden käytöstä Janne Niinivaara, Johanna Vaattovaara
- JY Avoin yliopisto: Kokemuksia blogityöskentelystä, Mari Laine & Heli Tyrväinen
- JY Kemian laitos: Kokemuksia Socrativesta Kemian perusteet 1 -kurssilla, Tiina Kiviniemi
- JY Kirjasto: Tiedonhankinnan verkko-oppimateriaalin ja verkkokurssin pilotti, Johanna Kinnunen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti