PEDAGOGISTA JOHTAMISTA HAHMOTTAMASSA

Pedagogisen johtamisen käsite on muotoutunut 1990-luvun jälkeen ja sekä käsitettä kuin ilmiötäkin on tarkasteltu eri näkökulmista. Pedagogista johtamista tarkastelevissa tutkimuksissa tuleekin määritellä käytetty käsite ja näkökulma selkeästi.  Pedagogisen johtamisen teemaryhmässä pureudutaan pedagogisen johtamisen peruskysymyksiin: käsitteeseen, kuka ja ketkä pedagogisesti johtavat ja keitä.  Millaisessa organisaatiotodellisuudessa johdetaan pedagogisesti, miten ja millaisten pedagogisten välineiden ja keinojen avulla he johtavat sekä miten tasapainotetaan tavoitteet ja toiminnat tuloksellisuuteen ja hyvinvointiin? Pedagogisen johtamisen tarkastelualue on siis laaja. Se tarkoittaa sitä, että esityksissä on selkeästi rajattava kulloinenkin käsiteltävä tarkastelualue ja osoitettava, miten se kytkeytyy käsiteltävään kokonaisuuteen.

Pedagogisen johtamisen käsitteen tarkastelu ja avaaminen kannattaa, sillä erilaisissa toimintaympäristöissä ja konteksteissa pedagogisen johtamisen käsitteeseen liitetään erilaisia näkökulmia, minkä kautta toisaalta rakennetaan juuri kokonaiskuvaa pedagogisesta johtamisesta.  Nyt on esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkittukin aikuisopiskelijoiden pedagogisen johtamisen käsitettä omien kokemusten ja toimintaympäristöjen näkökulmasta.  Miten pedagogisen johtamisen käsite eroaa eri toimintaympäristöjen mukaan vai onko näkemysten taustalla enemmänkin erilaiset johtamis- tai oppimiskäsitykset?

Pedagoginen johtaminen ymmärretään myös erilaisina sisältönäkemyksinä.  Pedagogisen johtamisen erilaiset sisältönäkemykset vaikuttavat itse pedagogiseen johtamiseen.  Johdetaanko opetusta, oppimista vai osaamista entä kehitetäänkö johtamisen osaamista vai osaamisen johtamista?  Esimerkiksi laitosjohtajilla on erilaisia käsityksiä opetuksen johtamisesta ja opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisestä.  Seurauksena on, että opetuksen johtamista on organisoitu hyvin eri tavalla. Mitä opetuksen johtaminen sitten on? Miten se näkyy käytännössä? Entä miten johtajien omat ja johdettavien näkemykset heijastuvat (opetuksen ) johtamiseen? Onko pedagoginen johtaminen ihmisten johtamista vai resurssien johtamista? Entä miten pedagoginen johtaminen liittyy muutoksen ja tulevaisuuden johtamiseen?

Millaisia ovat pedagogisen johtamisen nykyiset keinot ja miten ne liitetään erilaisten tutkinto-ohjelmien kehittämistarpeisiin?  Aalto-yliopiston Kehittämisstudioissa on paneuduttu uusien ja olemassa olevien kurssien ja koulutusohjelmien yhteisölliseen kehittämiseen.  Tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat.  Mielenkiintoista on myös saada tietää, mitä sisältyy verkostojen pedagogiseen johtamiseen. Entä miten pedagoginen johtaminen liitetään oppivan organisaation diskurssiin?  Näkökulmia ja vaihtoehtoja on monia.  Millaista tutkittua tietoa on saatavissa käytännön työn evääksi? Millainen merkitys pedagogisella johtamisella on hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen? Miten teemaryhmän tutkimukset tukevat muita tutkimustuloksia vai onko nyt käsiteltävien tutkimusten kautta löydettävissä jotakin aivan uutta? Mihin käytäntöä ja tulevia uusia tutkimuksia kannattaa suunnata? Mitkä ovat ne avainsanomat, jotka tässä teemaryhmässä tuodaan esille ja kotiin viemisiksi? Aihealue on laaja ja kiinnostava!

 

Lähteinä

Hannu Rentola: ”Pedagogisen johtamisen käsitteen tarkastelua siviili- ja sotilasorganisaatioiden työntekijöiden sanoitusten kautta”

Anne Nevgi & Aino Mäkipaja: ” Opetuksen johtaminen laitosjohtajan näkökulmasta”

Maire Syrjäkari & Riikka Rissanen: ” Kehittämisstudio-konsepti pedagogisen johtamisen apuvälineenä insinööritietoiden maisterikoulutuksessa”

Juha Mäkinen: ” Verkostoinuneen oppivan/ei vielä oppivan organisaatioition toiminnen pedagogisesta johtamisesta”

Matti Meriläinen: ” Hyvinvointi ja johtaminen”