Voivatko hyvinvointi ja tuloksellisuus kulkea käsi kädessä?
Yhteiskunnan taloudellinen ilmapiiri painostaa yliopistoja tuloksellisuuteen. Usein tämä liitetään samalla huonomman työhyvinvoinnin tunteeseen niin yliopiston työntekijöiden kuin opiskelijoiden osalta. Teemaryhmässä 1. käsitelläänkin työhyvinvoinnin ja innostuksen mahdollisuuksia kuormituksesta huolimatta ja kiinnitetään huomiota erilaisten voimavarojen vahvistamiseen.
Johtaminen
Yksi työhyvinvointiin liittyvä asia on johtaminen. Se tuntuu ainakin näin opiskelijanäkökulmasta olevan yliopistomaailmassa vähemmän käsitelty aihe. Hyvällä johtamisella voidaan kuitenkin tukea työhyvinvointia ja työn intohimoa. Kovan, Nurkkalan ja Soilan esitys käsittelee ihmisläheisiä johtamisen tapoja jaetun johtamisen kautta. Johtamisessa on aina kyse ihmisten johtamisesta, ja johtamisen taitoja voi myös kehittää esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla. Myös opettamisessa on tietyllä tavalla kyse johtamisessa, joten toivomme että esitys olisi antoisa myös opettajille, jotka vaikuttavat omalla toiminnallaan myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Erityisesti kaipaamme psykologinen sopimus -termin avaamista, sillä se tuntuu aiheen kannalta olennaiselta käsitteeltä.
Työn tolkku
Mielekäs työ on myös yhteydessä työhyvinvointiin. Kun työtehtävät ovat saavutettavia ja niihin motivoituminen on helppoa, on helpompi voida hyvin. Malin, Riivari ja Lukkari käsittelevät esityksessään eri tieteenalojen opettajien yhteistyön ja osallistavien työtapojen merkitystä työhyvinvoinnille sekä työn mielekkyydelle. Osallistavat työtavat ja vuorovaikutuksen korostaminen motivoi opiskelijoita, mutta myös opettajat saavat yhteisöllisyyttä ja monitieteistä oppimista käytettäessä eri tieteenalojen asiantuntijuutta. Malinin ja kumppaneiden mukaan työn tolkkua eli mielekkyyttä lisää niin opiskelijoille kuin opettajillekin vuorovaikutus!
Omat kokemukset jakoon
Jokinen puolestaan antaa esityksessään innostavan esimerkin työhyvinvoinnin kehittämisestä omien kokemuksiensa pohjalta. Hän esittää oman kysyvän oivalluksensa: voisiko “työjumin” taustalla olla jäsentymätön käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Kokemuksiensa pohjalta hän korostaa, että hyvinvointi ja tuloksellisuus kulkevat käsikädessä ja lisäämällä hyvinvointia saadaan aikaan myös lisää tuloksellisuutta. Kaiken kaikkiaan esitys kuulostaa voimaannuttavalta ja tuo esiin, että työntekijällä itsellään on valtaa vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Toivomme ja uskomme, että näiden esitysten pohjalta työhyvinvoinnista viriää voimavaroja ja ajatuksia jokaisen osallistujan omaan työhön.
Annukka, Jenna ja Marja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti