keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

DIGITALISAATIO JA PELILLISTÄMINEN KORKEAKOULUOPETUKSESSA

Ensinnäkin tämä aihe herättää monia ajatuksia ja tunteita. Jo näin aluksi voidaan todeta, ettei tämä pelillisyys vielä näy omassa koulussamme, Jyväskylän yliopistossa. Vesa Lappalainen kertoo artikkelissaan TIM ja pelillistäminen, että saamme tulevaisuudessa joillakin kursseilla nauttia uudesta visuaalisesta kaupungista, joka rakentuu opiskelijan edistymisen mukaan. TIM on meillä käytössä jo nyt ja näkyykin useammalla kurssilla, mutta ennemminkin monivalintatehtävinä jotka pisteyttävät opiskelijan tekemät tehtävät ja antavat välittömän palautteen. Välitön palaute on opiskelijan näkökulmasta hyvä, koska silloin saa heti tiedon pienemmästä osa-alueesta, joka vaatii vielä paneutumista.

Useammassa artikkelissa nousi esille kilpailutilanne, joka pääosin oli katsottu hyvänä. Vain markkinoinnin simulaatiopelissä se oli heikoimmin menestyneillä laskenut motivaatiota. Kilpailutilanne sopii tietyntyyppisille ihmisille, mutta onko se näkyvissä liikaa kun katsellaan kaikkia yhteiskunnan osa-alueita? Tuntuu että kilpailu näkyy kaikkialla.

Erityisesti TIMIä kehitellessä on otettu huomioon myös opettajan työ, joka ei saisi pelillistämisen takia kuormittua liikaa. Outi Palo-oja ja Ilkka Kukkonen totesivat myös pienempien suoritusten antavan opettajalle laajemman ja sekä monipuolisemman kuvan opiskelijoiden osaamisesta, joka varmasti pitää paikkansa. Näin opettaja kykenisi myös painottamaan tiettyjä aihealueita ja jopa tarvittaessa muuttaa suunnitelmiaan kurssin aikana.

Koko pelillistäminen on korkeakouluopetuksessa positiivinen asia. Ennen kaikkea se tuo vaihtelua perinteiselle luennolla istumiselle. Yleisesti ottaen se näyttää kuitenkin olevan opiskelijoille pitkälti vapaaehtoista. Jos tulokset ovat niin hyviä, se saattaa luoda aikamoisia eroja oppijoiden välille, etenkin kun vähemmän motivoituneet opiskelijat jättävät tehtävä tekemättä. Sopisiko pelillisyyteen myös tietynlaiset minimisuoritukset säännöllisesti koko kurssin ajan? Näin hyödynnettäisiin sitä jokaisen kohdalla ja saataisiin mahdollisesti parempia oppimistuloksia, kuin perinteisellä tentillä, joka mittaa vain loppuosaamista.

TIM ja pelillistäminen, Vesa Lappalainen
Pelillistäminen yliopisto-opetuksen pedagogisena ulottuvuutena, Risto Säntti, Minna-Maarit Jaskari, Anu Ylitalo
Markkinoinnin työelämävaikutuksien kehittäminen stimulaatiopelin avulla, Päivi Borisov, Minna Maarit Jaskari

Arvioinnin kehittäminen aktivoivan opetuksen ja pelillistämisen kautta, Outi-Maaria Palo-Oja, Ilkka Kukkonen 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti