Vuorovaikutteinen pedagogiikka on mielestämme tulevaisuuden pedagogiikkaa. Sillä voidaan tukea oppimista ja opiskelijoiden työelämätaitoja. Kohtaaminen pedagogiikassa on vuorovaikutuksellisen oppimisen edistämistä, dialogisuutta, jossa on molemminpuolinen ymmärrys sekä tunteet osallisina. Tunteiden nähdään vahvistavan oppimista. Lisäksi tunne aktiivisuudesta ja osallisuudesta sekä opetusmenetelmien monipuolisuus vaikuttavat oppimisen edistämiseen ja merkityksellisyyteen.
Tässä teemaryhmässä (teemaryhmä 13) käsittelemme Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Turun yliopiston poikkitieteellistä (kasvatustieteen sekä lääketieteen) tapaustutkimusta kohtaamisesta ja vuorovaikutteisesta pedagogiikasta.
Jyväskylän yliopiston OKL:n tutkimuksessa tiivistettiin merkityksellistä oppimista ja kohtaamisen tiloja synnyttäviä elementtejä. Omasta, opiskelijan näkökulmasta, kaikki kategoriat tuntuvat tärkeiltä: 1) kurssin design eli yhteinen tavoite, intensiivisyys ja teorian ja käytännön yhdistäminen, 2) voimakkaat kokemukset, esim. heittäytyminen, roolit, tasa-arvoisuus ja 3) tunteiden laaja kirjo, esim. turvallisuus, luottamus, hämmennys ja ihmetys. Nämä aiheet ovat tärkeitä sekä opiskelijoiden että opettajan näkökulmasta. Molempien heittäytyminen ja tunteiden kokeminen opetuksessa tuottaa parhaimmillaan laadukasta vuorovaikutusta ja lisää oppimisen merkityksellisyyttä. Alustuksessa todetaan, että yliopistokoulutuksen tulisi olla uuden tiedon tuottamisen lisäksi myös korkeatasoinen tunteiden tarkastelun ja tutkimisen areena. Pohdimme tunteiden tarkastelua myös työelämässä jaksamisen kannalta. Omien sekä muiden tunteiden huomioiminen on yksi tärkeä asia työhyvinvointiin liittyen. On hienoa, jos tunteet otetaan huomioon myös opetuksessa.
Virpi Malin Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulusta esittelee omia menetelmiään, jotka haastavat perinteiset ajattelu- ja toimintatavat. Alustuksessa nostetaan esille kasvava tarve kriittisyyteen, refleksiivisyyteen ja dialogisuuteen sekä uusien, luovien ja innovatiivisten toimintatapojen hyödyntämiseen. Esille nostetaan opiskelijan esiin tuoma keskeinen huomio: uudet ja erilaiset opetusmenetelmät nostivat motivaation heti alusta lähtien ja ennakkoasetelma vain kurssin läpi kahlaamisesta muuttui innostumisen myötä täysin. Tämä on tärkeää, sillä opiskelijoilla on paljon suorituskeskeisiä paineita päästä nopeasti opinnoissa eteenpäin. Motivaatio voi olla vain pisteiden keräämisessä eikä niinkään uusien asioiden oppimisessa. Tästä syystä motivaation sytyttäminen on merkityksellistä ja luovien menetelmien käyttöön kannattaa panostaa.
Turun yliopiston kasvatustieteen ja lääketieteellisen tiedekunnan tapaustutkimuksessa autettiin opiskelijoita kohtaamaan ja ymmärtämään potilaita sen sijaan, että asenteet kyynistyisivät koulutuksen aikana (kuten aiemmin on havaittu). Hajautuskoulutuksessa opiskelijat kohtasivat työskentelytavoiltaan ja persooniltaan erilaisia lääkäriopettajia päästen näin seuraamaan monta eri tapaa kohdata potilas. Meitä hämmensi se, että alustuksesta ei suoraan käynyt ilmi, miten tutkimus vastaa haasteeseen opiskelijoiden asenteiden kyynistymisestä koulutuksen aikana: onko kehittäviä ratkaisuja löytynyt? Oliko mallioppiminen lääkäriopettajilta hyvä vai huono asia?
Minna, Taru ja Ilona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti