Opettajana yliopistossa -teemaryhmä (teemaryhmä 12) käsittää kolme alustusta aihepiiriin liittyen. Pohdiskelimme ryhmässä sitä, että yliopistossa läheskään kaikilla opettajilla ei ole lainkaan pedagogista koulutusta. Tämä käy ilmi myös alustuksista. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa n. 10% alustuksen tutkimukseen osallistuneista vastaajista ei ollut saanut minkäänlaista pedagogista koulutusta. Melkein kaikissa muissa oppilaitoksissa opettajilta kuitenkin vaaditaan pedagoginen pätevyys.
Yleisesti opettajan työtä yliopistossa leimaa kompleksisuus, sirpaleisuus, kiire ja monenlaiset vaatimukset. Käy ilmi, että opettajat toivovat yhteistyötä kollegojen kanssa, pedagogista koulutusta, sparrausta opetuksen tueksi, vertaistukea ja verkostoja. Nämä vaikuttavat opettajan omaan jaksamiseen ja hyödyllisiksi ideoiden saamiseksi.
Mielestämme yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä voitaisiin tukea yliopisto-opettajien hyvinvointia, joka heijastuu myös opiskelijoihin positiivisella tavalla. Pohdimme muun muassa yhteisopettajuutta ja sitä, että opetustyötä voisi tehdä myös parityönä eikä yksin. Haasteena voivat olla opettajat, joilla on takana vaikkapa 20 vuoden ura ja he ovat tehneet asiat aina tietyllä tavalla.
Alustuksista nousi esiin yhteisöllisyyden lisäksi myös muita hyviä käytänteitä opetustyön tueksi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampanjassa hyödynnettiin ajasta ja paikasta riippumattomia keinoja, esimerkiksi yliopistopedagogisia peruskysymyksiä käsitteleviä viikottaisia sähköpostiviestejä, jotka kannustivat pohtimaan erilaisia teemoja, joista saattoi myös keskustella päivystävän pedagogin kanssa. Syntyi myös videomateriaalia, jota voi hyödyntää vielä jatkossakin. Huomionarvoista on myös, että yliopistopedagogisen kampanjan taustalla on tärkeää olla johdon tuki.
Mielestämme alustukset muodostivat selkeän ja johdonmukaisen kuvan yliopisto-opettajien haasteista ja tarpeista. Niihin vastaaminen on tärkeää myös opiskelijoiden kannalta.
Minna, Taru ja Ilona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti